Lähteet

Timonen & Timonen, 2017: Ympäristön vaikutus ihmisen hyvinvointiin. https://weaducate.wordpress.com/2017/04/19/ympariston-vaikutus-ihmisen-hyvinvointiin/
[haettu 16.3.2018]

Finlex, 2016: Nuorisolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285#Pidp451323792
[haettu 2.2.2018]

Riveria: Organisaatio. www.riveria.fi
[haettu 2.2.2018]

Nuorten Akatemia: Opas asuntolaohjaajalle
http://arjenarkki.fi/sites/default/files/attachments/good_practices/asuntolaohjaajanmateriaali.pdf
[haettu 1.12.2017]

K-rauta: Remontti-Ässä sisämaali 2,7l
k-rauta.fi
[haettu 16.3.2018]

Pohdinta ja palaute

Mitä opin itse tästä projektista?

Asuntolaohjaaja on nuorten tuki ja innostaja yhdessä tekemiseen. Ohjaaja ei ole ryhmän johtaja vaan kannustaja, rohkaisija ja ennen kaikkea kuuntelija. (Nuorten Akatemia: Opas asuntolaohjaajalle,4 ).

Sain kokemusta siitä, kuinka pitää huoli keskustelun etenemisestä ja töiden hoitamisesta. Tulevassa ammatissani tulen varmasti tarvitsemaan innostamisen ja kannustamisen taitoa, jota sain harjoitella ryhmää kootessani ja seinän maalaajia etsiessäni. Suunnittelutyössä on aina monia eri mielipiteitä, joten ryhmän ohjaajan tehtävänä on saada ryhmä tekemään yhteinen päätös, joka on realistinen ja toteutettavissa.


                            
                                                       4. kerroksen yleinen tila.

Asuntolan asukkaiden antamaa palautetta

Koska sisustusidea tuli esille asukkaiden omissa puheissa, muutos oli haluttu ja kaivattu. Ostamamme tyynyt ja peitot ovat olleet käytössä ja ne kuulemma tekevät oleskelusta paljon mukavampaa. Nyt sohvalla voi makoilla peiton ja tyynyn kanssa.
Seinää maalatessamme kuulin usein sanottavan, "vihdoinkin se maalataan". Kysellessäni melkein kaikki toivoivat seinän maalaamista, sain ainoastaan yhden eriävän mielipiteen. Värivalintamme mietitytti alussa. Tuleeko tilasta tylsä ja ankea värin ollessa harmaa? Lopputulosta kuvailtiin kuitenkin tyylikkääksi ja tilaa rauhoittavaksi.

Tavoitteiden toteutuminen.

Vaikka budjettimme sisustustavaroihin oli melko pieni, saimme pienillä asioilla tuotua viihtyvyyttä asuntolaan. Asukkaat saivat vaikuttaa omiin asioihinsa ja olla mukana tekemässä. Näin osallistamisen tavoite täyttyi. Kaikkia kuunneltiin, teimme kauppareissun yhdessä ja suunnittelimme yhdessä: nämä asiat kehittivät osallistujien yhteistyötaitoja.



3. kerroksen yleinen tila.

Jatkumo kehittämistehtävälle

Suunnitellessamme seinää ajatuksena oli, että sitä voisi joskus vielä jatkaa ja enemmän sisustustavaroitakin olisi mukava saada. Jatkoa en ole enää itse ohjaamassa, koska työssäoppimisaikani asuntolalla loppui. Rohkaisin asukkaita kertoen, että olemalla oma-aloitteisia he voivat vielä kysellä mahdollisuutta saada lisää rahaa sisustushankintoja varten. Täytyy toivoa, että he tuovat jatkossakin mielipiteensä julki. Viihtyvyyden kehittäminen on jatkuva prosessi, aina löytyy jotain parannettavaa.

Sisustuksen toteutus

Suunnitelmat valmiina, toteutuksen vuoro! Illalla koulun jälkeen teimme porukalla ostosreissun Carlsonille. Koska suunnitelmat oli tehty toiseen paikkaan, päätimme vasta kaupassa valikoimat nähneenä päättää, minkälaisia tavaroita ostamme. Katselun ja keskustelun tuloksena ostimme kaksi punaista ja kaksi vaaleanharmaata koristetyynyä. Näiden lisäksi kaksi valkoista torkkupeittoa, maalaustarvikkeet ja rullan liitutaulutapettia. Näihin rahaa meni noin 150 euroa.

                                Opiskelijoita maalaamassa seinään ensimmäistä kerrosta.


Seinän maalaus aloitettiin jo samana iltana. Maalaamiseen käytimme Tikkurilan Remontti-Ässä sisämaalia. Suojasimme lattian ja viereiset seinät maalarinteipillä sekä sanomalehdillä. Yhden kerroksen maalattuamme jätimme seinän kuivumaan ja odottamaan seuraavaa päivää.

Seinän maalausohjeet

-Remontti-Ässällä voi maalata betoni-, rappaus-, tiili-, tasoite- ja lastulevypintoja sekä kartonkipintaisia kipsilevy- ja puukuitulevypintoja.
-Maalipinta on pölykuiva noin puolen tunnin ja päällemaalattavissa kahden tunnin kuluttua maalaamisesta.
-Työvälineet voi pestä vedellä.

-Pese pinta maalinpesuaineella ja huuhdo huolellisesti vedellä. Hio kovat, kiiltävät maalatut pinnat himmeiksi ja poista hiontapöly. Silota pinta kohteeseen soveltuvalla tasoitteella. Hio pinta hyvin ja poista hiontapöly. Pohjamaalaa tarvittaessa.
-Sekoita maali huolellisesti ennen käyttöä ja ohenna tarvittaessa vedellä. Levitä maali siveltimellä, telalla tai ruiskulla 1–2 kertaan.
(K-rauta.fi)


Maalattava pinta oli hyvä ja tasainen, joten emme tasoitelleet tai hioneet sitä ennen maalaamista. Pohjamaaliakaan emme käyttäneet. Aluksi puhdistimme seinän siihen tarkoitetulla aineella ja aloimme maalaamaan. Entinen maalaus peittyi hyvin, kun maalasimme kaksi kertaa.

Seuraavalle päivälle jouduimme etsimään uusia maalaajia, sillä alkuperäisellä porukalla ei ollut enää aikaa. Tämä oli oikeastaan hyvä juttu, sillä saimme osallistettua mahdollisimman paljon porukkaa. Maalaaminen yhdessä oli mukavaa ajanviettoa ja se palveli projektin tavoitteita.

Sisustuksen suunnittelu

1. vaihe: ryhmän kokoaminen
Työssäoppimisaikanani järjestin asuntolalaisille usein esimerkiksi kokkausiltoja ja vietin aikaa heidän kanssaan. Siinä ohella oli helppo jutella heidän toiveistaan, kysellä mielipiteitä ja ajatuksia. Kysyin, mitä mieltä asukkaat olivat asuntolan sisätiloista. Siitä lähtikin keskustelu, että voisimme yhdessä parannella viihtyvyyttä. Esille nousi myös halu maalata eräs seinämaalaus uusiksi.

Idean syntymisestä ryhmän kokoamiseen meni aika pitkään, sillä kaikilla tuntui oleva paljon kiireitä koulupäivien jälkeen. Asuntolassa on välillä haastavaa järjestää yhteistä toimintaa. Levitin kuitenkin tietoa mahdollisimman paljon ja saimme kasaan porukan, jolla oli tahtoa ryhtyä toimeen ja käyttää vapaa-aikaansa suunnitteluun. Työssäoppimiseni asuntolassa osui hieman huonoon aikaan. Monella opiskelijalla oli työssäoppimisjakso, joten asuntolassa oli todella vähän porukkaa.

Seinämaalaus, johon haluttiin muutosta.

2. vaihe: ideointi
Suunnitteluporukkaan kuului neljä asuntolan asukasta, minä sekä asuntolaohjaaja. Me järjestimme aivoriihen, jossa pohdimme millaiseksi haluaisimme seinän maalata. Aluksi tuli paljon ideoita erilaisista kuvioista ja maisemamaalauksista. Päädyimme kuitenkin harmaaseen. Huoneessa on punaisia tuoleja sekä punaiset keittiönkaapit, joten ajattelimme harmaan seinän saavan huoneen näyttämään tyylikkäämmältä kuin aikaisempi sininen seinä. Seuraavalle suunnittelukerralle toin useita rautakaupasta hakemiani erisävyisten harmaiden maalien näytekortteja, joista valitsimme yhdessä sopivimman. Harmaaseen seinään on myöhemmin halutessaan helppo tehdä jotain kuviointia. Ajattelimme esimerkiksi seinätarran näyttävän hienolta maalaamallamme seinällä.

                             

3. vaihe: Budjettilaskelman teko

Tavarahankinnoista meidän piti tehdä budjettilaskelma. Täytyi kirjoittaa listaus siitä, mitä haluamme ja kuinka paljon ne tulisivat maksamaan. Tästä asuntolalaiset tekivät keskenään suunnitelmia, jotka kävimme läpi seuraavassa tapaamisessa. Tavarat oli valikoitu Jyskin nettisivuilta, koska ajattelimme sen olevan halvin vaihtoehto.

Laskettuamme projektiin tarvitsemamme varat, laitoin sähköpostia sen aikaiselle opistomme rehtorille. Viestissä kyselin mahdollisuutta saada ostaa tavaroita ja esittelin ideoitamme. Mahdollisuutenahan oli, että emme saa lupaa ostaa yhtään mitään. Onneksi lupa kuitenkin tuli!
Ostoluvan saimme Carlsonille.

Riverian tuomat muutokset

Kiirehdimme toteuttamaan projektin ja tavarahankinnat vielä vuoden 2017 puolella, tulevien rakennemuutosten vuoksi. Opistostamme tuli vuoden 2018 alussa osa suurta oppilaitosta, Riveriaa. Tällöin kampuksellamme ei ole omaa rehtoria vaan Riverian kaikilla yksiköillä on yksi yhteinen rehtori. Vuoden 2018 alun muutosten seurauksena emme olisi voineet kysyä enää rehtoriltamme ostolupaa ja olisi ollut epäselvää keneltä sitä kysytään.

Kehittämistehtävän tavoitteet

Riveria Niittylahden asuntola toimii opiskelijoiden kotina arkipäivät ja ehkä viikonloputkin jopa kolmen vuoden ajan. Tämän takia on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota viihtyvyyteen sekä ympäristöön. Asuntolan ilme oli melko karun näköinen varsinkin neljännen kerroksen yleisessä tilassa. Siellä oli ainoastaan harmaat sohvat, tv-pöytä ja televisio. Seinät olivat valkeaksi maalatut eikä ikkunoissa ollut verhoja. Ympäristön vaikutus ihmismieleen otetaan nykyään huomioon jo hoitotyössäkin, joten mielestäni ympäristön esteettisyys kuuluu myös opiskelijoille. Viihtyisä ja kodikas ympäristö piristää mielialaa ja auttaa jaksamaan arjessa. (Timonen & Timonen: Ympäristön vaikutus ihmisen hyvinvointiin, 19.4.2017.)

Psykologian tohtori Tero Timosen ja filosofian maisteri Kristina Timosen (2017) mukaan ympäristösuunnittelussa tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Sitä ennen ei voida ajatella elinympäristön ulkonäköä, tyyliä tai sitä, miten elegantteja huonekaluja tilaan tuodaan.
Niittylahden asuntolassa perusasiat ovat kunnossa, ja paikan suurimpiin vahvuuksiin kuuluu sen luonnonläheinen ympäristö. Luonnolla ja ympäristön toimintamahdollisuuksilla on valtava vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Asuntolan ympäristössä on hyvä ulkoilla, viettää aikaa ja antaa mielen rauhoittua.
Koska perusasiat ovat hyvin, Niittylahden asukkailta tuli ajatus parantaa  sisätilojen sisustusta. Asuntolan asukkaat ovat pääsääntöisesti nuoria. Kohderyhmä viettääkin jopa enemmän aikaa oleskelemalla yhdessä sisällä kuin ulkona koulupäivien jälkeen.

Yksi tavoite oli lisätä asuntolan yhteisöllisyyttä ja yhteistyötaitoja. Sisustusprojekti toteutettiin yhdessä asuntolalaisten kanssa. Kokosin halukkaista ryhmän, joka oli suunnittelemassa ja toteuttamassa asuntolan sisustusta kanssani. Yhdessä tekeminen vahvistaa elinympäristön viihtyvyyttä, ja saadessaan olla mukana projektin suunnittelussa ja toteutuksessa nuorille syntyy onnistumisen kokemuksia ja taidotkin karttuvat. (Nuorten Akatemia: Opas asuntolaohjaajalle, 22)

Nuorisolaissa (Finlex 2016) sanotaan, että nuoria on kuunneltava heitä koskevissa asioissa ja heille tulee järjestää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Sisustusprojektia aloittaessani halusin antaa asukkaille tunteen, että heitä kuunnellaan ja heidän ideansa otetaan tosissaan.

Matkani nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi

 

Vuonna 2016 valmistuttuani lukiosta minulla ei ollut mitään käsitystä, minne tulisin päätymään. En oikein tiennyt, mikä ala voisi kiinnostaa. Päätin hakea yliopistoon lukemaan psykologiaa, koska se aihe oli lukiossa kiinnostanut paljon. Toisena vaihtoehtona hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Kumpaakaan en päässyt opiskelemaan.

Kesän elelin huoletta, kunnes tajusin, että jotain pitäisi ensi vuosikin tehdä. Olin nähnyt Facebookissa mainoksia ammattiopisto Niittylahden nuoriso- ja vapaa-aika-alasta. Kiinnostuin siitä ja hain lisähaussa sinne opiskelemaan. Minulla oli aikaisempaa kokemusta esimerkiksi lasten ja nuorten ohjauksesta, sillä harrastan vapaapalokuntaa ja ohjaan harjoituksia 8 - 12-vuotiaille lapsille ja nuorille. Olin myös ohjannut partioryhmää kolme vuotta. Ajattelin, että voisin ainakin kokeilla tätä alaa, ja hakea ensi vuonna muualle, jos huomaan ettei ala ei kiinnostaisi. Tykästyin kuitenkin tähän paikkaan, ihmisiin ja opiskeluun. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja koulutus on ollut rohkeuden löytämistä, elämyksiä sekä ihmissuhdetaitojen opettelua.

Nyt olen jo lopputyön raportoinnin vaiheessa ja valmistumassa tänä keväänä.

Niittylahden asuntolaan päädyin työssäoppimaan, kun hain ensin koulumme Tuotantotallille, joka vastaa ohjelmapalveluista. Haastattelussa tuli idea, että kokeilisin iltatöitä ja asuntolassa työskentelyä. Kehittämiskohteitakin siellä olisi ammattiosaamisen näyttöä varten.

Johdanto

Olen Oona Tanskanen ja opiskelen nuoriso-ja vapaa-ajan ohjaajaksi Riverian Niittylahden kampuksella. Tämän blogin tarkoituksena on esitellä kehittämistehtäväni tekemistä, sen vaiheita ja tavoitteita. Kehittämistehtävä on nuoriso-ja vapaa-aika-alan lopputyö, jonka on tarkoituksena luoda jotain uutta esimerkiksi työssäoppimispaikalle.

Oman kehittämistehtäväni tein kampuksemme asuntolassa työssäoppimisjaksolla.

                

.

Kun menin ensimmäisenä päivänä asuntolaan, minulla ei ollut aavistustakaan, mikä voisi olla kehittämistehtäväni. Onneksi työssäoppimisohjaajallani oli heti antaa ideoita ja ehdotuksia. Sovimme aluksi, että teen asuntolasta info-kirjeen, jonka voi sitten ensi syksynä lähettää uusille asuntolaan valituille asukkaille.

Työssäoppimiseni aikana kehittämistehtäväni vaihtui asuntolan viihtyvyyden kehittämiseksi, sillä asukkaita kuunnellessani huomasin heidän kaipaavan asuntolan sisustukseen muutosta. Niinpä aloin  keräämään ryhmää, jonka kanssa aloitimme asuntolan sisustuksen parantelu projektin. Tästä aion kertoa tarkemmin blogissani.