Kehittämistehtävän tavoitteet

Riveria Niittylahden asuntola toimii opiskelijoiden kotina arkipäivät ja ehkä viikonloputkin jopa kolmen vuoden ajan. Tämän takia on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota viihtyvyyteen sekä ympäristöön. Asuntolan ilme oli melko karun näköinen varsinkin neljännen kerroksen yleisessä tilassa. Siellä oli ainoastaan harmaat sohvat, tv-pöytä ja televisio. Seinät olivat valkeaksi maalatut eikä ikkunoissa ollut verhoja. Ympäristön vaikutus ihmismieleen otetaan nykyään huomioon jo hoitotyössäkin, joten mielestäni ympäristön esteettisyys kuuluu myös opiskelijoille. Viihtyisä ja kodikas ympäristö piristää mielialaa ja auttaa jaksamaan arjessa. (Timonen & Timonen: Ympäristön vaikutus ihmisen hyvinvointiin, 19.4.2017.)

Psykologian tohtori Tero Timosen ja filosofian maisteri Kristina Timosen (2017) mukaan ympäristösuunnittelussa tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Sitä ennen ei voida ajatella elinympäristön ulkonäköä, tyyliä tai sitä, miten elegantteja huonekaluja tilaan tuodaan.
Niittylahden asuntolassa perusasiat ovat kunnossa, ja paikan suurimpiin vahvuuksiin kuuluu sen luonnonläheinen ympäristö. Luonnolla ja ympäristön toimintamahdollisuuksilla on valtava vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Asuntolan ympäristössä on hyvä ulkoilla, viettää aikaa ja antaa mielen rauhoittua.
Koska perusasiat ovat hyvin, Niittylahden asukkailta tuli ajatus parantaa  sisätilojen sisustusta. Asuntolan asukkaat ovat pääsääntöisesti nuoria. Kohderyhmä viettääkin jopa enemmän aikaa oleskelemalla yhdessä sisällä kuin ulkona koulupäivien jälkeen.

Yksi tavoite oli lisätä asuntolan yhteisöllisyyttä ja yhteistyötaitoja. Sisustusprojekti toteutettiin yhdessä asuntolalaisten kanssa. Kokosin halukkaista ryhmän, joka oli suunnittelemassa ja toteuttamassa asuntolan sisustusta kanssani. Yhdessä tekeminen vahvistaa elinympäristön viihtyvyyttä, ja saadessaan olla mukana projektin suunnittelussa ja toteutuksessa nuorille syntyy onnistumisen kokemuksia ja taidotkin karttuvat. (Nuorten Akatemia: Opas asuntolaohjaajalle, 22)

Nuorisolaissa (Finlex 2016) sanotaan, että nuoria on kuunneltava heitä koskevissa asioissa ja heille tulee järjestää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Sisustusprojektia aloittaessani halusin antaa asukkaille tunteen, että heitä kuunnellaan ja heidän ideansa otetaan tosissaan.

Matkani nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi

 

Vuonna 2016 valmistuttuani lukiosta minulla ei ollut mitään käsitystä, minne tulisin päätymään. En oikein tiennyt, mikä ala voisi kiinnostaa. Päätin hakea yliopistoon lukemaan psykologiaa, koska se aihe oli lukiossa kiinnostanut paljon. Toisena vaihtoehtona hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Kumpaakaan en päässyt opiskelemaan.

Kesän elelin huoletta, kunnes tajusin, että jotain pitäisi ensi vuosikin tehdä. Olin nähnyt Facebookissa mainoksia ammattiopisto Niittylahden nuoriso- ja vapaa-aika-alasta. Kiinnostuin siitä ja hain lisähaussa sinne opiskelemaan. Minulla oli aikaisempaa kokemusta esimerkiksi lasten ja nuorten ohjauksesta, sillä harrastan vapaapalokuntaa ja ohjaan harjoituksia 8 - 12-vuotiaille lapsille ja nuorille. Olin myös ohjannut partioryhmää kolme vuotta. Ajattelin, että voisin ainakin kokeilla tätä alaa, ja hakea ensi vuonna muualle, jos huomaan ettei ala ei kiinnostaisi. Tykästyin kuitenkin tähän paikkaan, ihmisiin ja opiskeluun. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja koulutus on ollut rohkeuden löytämistä, elämyksiä sekä ihmissuhdetaitojen opettelua.

Nyt olen jo lopputyön raportoinnin vaiheessa ja valmistumassa tänä keväänä.

Niittylahden asuntolaan päädyin työssäoppimaan, kun hain ensin koulumme Tuotantotallille, joka vastaa ohjelmapalveluista. Haastattelussa tuli idea, että kokeilisin iltatöitä ja asuntolassa työskentelyä. Kehittämiskohteitakin siellä olisi ammattiosaamisen näyttöä varten.

Johdanto

Olen Oona Tanskanen ja opiskelen nuoriso-ja vapaa-ajan ohjaajaksi Riverian Niittylahden kampuksella. Tämän blogin tarkoituksena on esitellä kehittämistehtäväni tekemistä, sen vaiheita ja tavoitteita. Kehittämistehtävä on nuoriso-ja vapaa-aika-alan lopputyö, jonka on tarkoituksena luoda jotain uutta esimerkiksi työssäoppimispaikalle.

Oman kehittämistehtäväni tein kampuksemme asuntolassa työssäoppimisjaksolla.

                

.

Kun menin ensimmäisenä päivänä asuntolaan, minulla ei ollut aavistustakaan, mikä voisi olla kehittämistehtäväni. Onneksi työssäoppimisohjaajallani oli heti antaa ideoita ja ehdotuksia. Sovimme aluksi, että teen asuntolasta info-kirjeen, jonka voi sitten ensi syksynä lähettää uusille asuntolaan valituille asukkaille.

Työssäoppimiseni aikana kehittämistehtäväni vaihtui asuntolan viihtyvyyden kehittämiseksi, sillä asukkaita kuunnellessani huomasin heidän kaipaavan asuntolan sisustukseen muutosta. Niinpä aloin  keräämään ryhmää, jonka kanssa aloitimme asuntolan sisustuksen parantelu projektin. Tästä aion kertoa tarkemmin blogissani.